Hei,
näin joulun alla on tapana jakaa paketteja, niin minäkin. Minun pakettini ei ole kova tai pehmyt, vaan siihen on kerätty kevään verkko-opetuksen koulutukset.
ePro-tietoiskut jatkuvat kevään ajan joka kuukauden toinen tiistai ja kolmas keskiviikko klo 14-16 helmikuusta alkaen.
helmikuun teemana on kyvyt.fi - eportfolio ja sen käyttö (12.2. ja 13.2. hiihtoloman takia klo 14-16)
maaliskuussa teemana on prezi (12.3. ja 20.3. klo 14-16)
huhtikuussa puhumme bloggerista ja blogeista opetuksessa (9.4. ja 17.4. klo 14-16)
ja
toukokuun teemana on kuvia opetukseen verkosta (14.5. ja 15.5. klo 14-16)
Näihin ePro-tapaamisiin ei ole ennakkoilmoittautumista: tulet vain paikalle AC-verkkoneuvotteluohjelmaan osoitteeseen https://samk.adobeconnect.com/katja-lempinen-samk .
Muista, että tarvitset vähintäänkin kuulokkeet (headset on hyvä, koska sisältää myös mikrofonin) osallistuaksesi. Jos olet osallistumassa ensimmäistä kertaa, ota yhteyttä jo aiemmin, niin testaamme yhteyksiä.
Moodle-koulutuksia (esim. perusteet, tentin asetukset jne.) tulen pitämään kevään aikana henkilökohtaisina opastuksina, kun aika sovitaan. Ota yhteyttä!
Aloita verkko-opetus - kurssi alkaa helmikuussa kokonaan verkossa toteutettavana ja ohjattuna itseopiskeluna. Tämä on tarkoitettu uusille ja aloitteleville verkko-opettajille. Tähän ilmoittaudutaan erikseen osoitteella katja.lempinen@samk.fi. Kaikki opettajat ovat tervetulleita!
Myös Adobe Connect-verkkoneuvotteluohjelman käyttöön on mahdollista saada henkilökohtaista opastusta. Ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse!
Oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille blogin lukijoille!
Samkin Verkko-opetuskoordinaattorin ajatuksia verkko-opetuksesta, kirjastosta ja elämänmenosta.
torstai 20. joulukuuta 2012
torstai 13. joulukuuta 2012
kyvyt.fi päivittyi
Kyvyt.fi on meidän talossa vielä suhteellisen vähän käytetty palvelu, vaikka sille olisi monia mahdollisia hyödyntämiskohteita. Muissa amkeissa kyvyt.fi-palvelua käytetään esimerkiksi pakollisen harjoittelun raportoinnissa ja seurannassa sekä urasuunnittelussa CV:n tekemisen apuna. Kirjoittelinkin jo kyvyt.fi:n käytöstä aiemmin tässä blogissa.
Tänä syksynä yksi ryhmä opiskelijoita on SAMKissa luonut omia portfolioitaan tähän palveluun. Tuon ryhmän opiskelijat loivat itselleen tavallisesta poikkeavan portfolio-CV:n, jossa toivat esille nimenomaan omia vahvuuksiaan ja sitä mitä ovat aiemmin tehneet ja mitä voisivat tarjota tuleville työnantajilleen. Myös moni teki videoesittelyn itsestään.
Hienoa tässä palvelussa on se, että opiskelijat voivat luoda portfolionsa helposti, ja julkistaa juuri ne sille porukalle kuin haluavat: vain opettajalle, kavereilleen palvelussa tai vaikka koko maailmalle. Siis esimerkiksi työnhakutilanteessa oman CV:nsä voisi laittaa sähköisessä muodossa ja lähettää linkin vain tulevalle työnantajalle. Toiselle työnantajalle voisi tehdä eri tietoja sisältävän portfolion ja lähettää sen linkin tälle toiselle työnantajalle. Palvelussa on myös mahdollista kirjoittaa blogia suljetussa ympäristössä .
Tällä viikolla tulleen päivityksen myötä palvelu on ehkä vähän vielä helpompi, monipuolisempi ja visuaalisempi. Myös monikielisen CV:n ylläpito on nyt mahdollista. Ja kivaa on myös se, että palveluun tekemänsä portfolion voi nyt myös tallentaa omalle tietokoneelle / omaan tiedostoon esim. html-muodossa.
Hyväähän kyvyt.fi-palvelussa on myös se, että emme tarvitse palveluun erillisiä tunnuksia, vaan SAMKissa kyvyt.fi palveluun mennään kirjautumalla Moodleen ja sieltä sitten linkillä (oikea reuna) kyvyt.fi palveluun. Helpottaa huomattavasti. Ja kun opiskelija on opintojensa aikana tällaisen portfolion tai CV:n luonut, on hänellä käyttöoikeus materiaaleihin myös valmistumisensa jälkeenkin. Ja henkilökunnalla, jos työsuhde ei jatkukaan. Siis työ ei mene hukkaan!
Jos haluaisit esittelyn kyvyt.fi-palvelusta kampuksellesi tai opiskelijaryhmällesi, ota yhteyttä, sovitaan aika.
perjantai 30. marraskuuta 2012
Tiedepuiston kirjastossa oltiin kuin Strömsöössä
Eilininen oli Tiedepuiston kirjastossa joulun avaus. Koko päivän oli hyörinää ja pyörinää, kun kirjastossa tarjottiin glögiä ja piparkakkuja perinteiseen tapaan. Iltapäivälle oli myös ohjelmaa: oltiin kuin Strömsöössä: askarreltiin koristeita vanhoista kirjoista ja lehdistä.
Aamupäivä ja päivä osoittivat sen, että kyllä glögi maistuu: 28 pulloa glögitiivistettä "keitettiin" glögiksi, eli kaiken kaikkiaan yli 50 litraa lämmintä glögiä kului päivän aikana. Piparkakkuja "tuhottiin" viitisensataa kappaletta ja kävijöitä oli noin neljäsataa! Ihan noin moneen kävijään emme edes osanneet varautua, vaan jouduimme hakemaan parikin kertaa lisää glögiä ja piparkakkuja. Ja päivä kului kuin siivillä. Oli todella kiva nähdä myös vähemmän kirjastossa käyviä henkilöitä glögillä.
Eikä päivä siihen päättynyt. Kun kello tuli 15 alkoi askarteluilta. Sekä henkilökuntaa että opiskelijoita kävi askartelemassa tähtiä, joulukuusia vanhoista kirjoista ja erilaisia lahjapakkauksia. Kivaa oli, itsekin tuli kokeiltua askartelua taas pitkästä aikaa. Onneksi Maijulla oli hyviä ohjeita ja sai myös hyvää ohjausta kun ei itse osannut... Voit käydä katsomassa ohjeita ja kuvia askarteluillasta kirjaston blogista osoitteesta http://samkkirjastouutisia.blogspot.fi/ vähän myöhemmin.http://samkkirjastouutisia.blogspot.fi/
Mikähän voisi olla Tiedepuiston seuraava tapahtuma perinteisenä Lainanpäivänä?
Aamupäivä ja päivä osoittivat sen, että kyllä glögi maistuu: 28 pulloa glögitiivistettä "keitettiin" glögiksi, eli kaiken kaikkiaan yli 50 litraa lämmintä glögiä kului päivän aikana. Piparkakkuja "tuhottiin" viitisensataa kappaletta ja kävijöitä oli noin neljäsataa! Ihan noin moneen kävijään emme edes osanneet varautua, vaan jouduimme hakemaan parikin kertaa lisää glögiä ja piparkakkuja. Ja päivä kului kuin siivillä. Oli todella kiva nähdä myös vähemmän kirjastossa käyviä henkilöitä glögillä.
Eikä päivä siihen päättynyt. Kun kello tuli 15 alkoi askarteluilta. Sekä henkilökuntaa että opiskelijoita kävi askartelemassa tähtiä, joulukuusia vanhoista kirjoista ja erilaisia lahjapakkauksia. Kivaa oli, itsekin tuli kokeiltua askartelua taas pitkästä aikaa. Onneksi Maijulla oli hyviä ohjeita ja sai myös hyvää ohjausta kun ei itse osannut... Voit käydä katsomassa ohjeita ja kuvia askarteluillasta kirjaston blogista osoitteesta http://samkkirjastouutisia.blogspot.fi/ vähän myöhemmin.http://samkkirjastouutisia.blogspot.fi/
Mikähän voisi olla Tiedepuiston seuraava tapahtuma perinteisenä Lainanpäivänä?
torstai 22. marraskuuta 2012
Joko Wordle on tuttu?
Wordle on nettipalvelu, jossa voit luoda tekstin tai sanojen pohjalta sanapilven, jossa sanat ovat kooltaan sen kokoisia kuin niiden määrä dokumentissa osoittaa. Värejä ja dokumentin kokoa voi muuttaa.
Esim. edellisen blogikirjoitukseni wordle näyttää tällaiselta:
Palvelu löytyy osoiteesta http://www.wordle.net/ ja sinne ei tarvitse rekisteröityä mitenkään erikseen.
Esim. edellisen blogikirjoitukseni wordle näyttää tällaiselta:
Palvelu löytyy osoiteesta http://www.wordle.net/ ja sinne ei tarvitse rekisteröityä mitenkään erikseen.
maanantai 19. marraskuuta 2012
Learning with iPad opettajille
Helsingissä pidettii tänään Learning with iPad-tapahtuma suunnattuna nimenomaan opettajille. Ohjelmassa (http://www.ilonait.fi/Learning-iPad-Nov19.html) oli paljon esimerkkejä nimenomaan iPadin ja sen appsien käytöstä opetuksessa. Useat esimerkit Tanskasta toivat esityksiin konkretiaa ja sellaisia käytännön asioita, jotka on otettava huomioon. Tietysti osasta ohjelmaa kuulsi läpi selvästi myyntipuhe, sehän päivän tarkoituskin oli, joten sen saattoi helposti ohittaa. Hyviä vinkkejä appseista tuli, osa oli selvästi suunnattu kyllä peruskoulun puolelle, mutta osa on ihan sovellettavissa korkeakouluihinkin.
Aika paljon korostettiin iPadin käyttöä nimenomaan henkilökohtaisena oppimisen välineenä. Se toisi käyttöön jatkuvuutta ja tuo laitteen silloin lähemmäksi käyttäjää.
Esimerkkikoulun ( Longfield academy, UK, n. tuhat oppilasta, iältään 9-15 v.) oppilaille oli jaettu henkilökohtaiset ipadit ja he itse ylläpitivät vanhempiensa kanssa, eli koulun it-tuki ei puuttunut asiaan ensikoulutuksen jälkeen. Opiskelijat saivat myös maksullisia appseja, joihin he saivat latauskoodin koululta. Muuten oppilaat hoitivat homman ihan itsenäisesti. Koulussa iPadiä käyttivät niin opetttajat kuin opiskelijatkin koko ajan, eli paljon videoitiin, haettiin tietoa, luettiin kirjallisuutta jne suoraan näytöltä. Mutta korostettiin myös, ettei laitteen käyttö ole itsetarkoitus, vaan sitä käytetään kun se sopii opetukseen. Tähän esimerkkiin liittyy mielenkiintoinen raportti iPadin käytöstä opetuksessa, löydät sen tästä: http://www.naace.co.uk/publications/longfieldipadresearch .
IPadille tuli taas paljon uusia apps vinkkejä, suurin osa kyllä maksullisia. Book creator for iPad oli tuttu, mutta en ollut sitä vielä ladannut, iBook Author Macille oli myös tuttu, mutta kun ei ole Macia... Sky view on ohjelma, jolla voi taivasta vasten katsella tähtien sijoittumista ja nimiä, Morfolla puolestaan voi muokata ja luoda kuvista kasvoja, joille saa myös nauhoitettua puhetta, eli tehtyä videon. Molemmat enemmän hauskoja kuin käyttökelpoisia opetukseen. Pages, Garage band, Numbers ja iMovie olivat maksullisia, mutta hyviä kaikki. Lisäksi esim Puppet Pals palvelulla voi luoda animaatiota. Näiden yhdistelmillä sitten pääseekinjo pitkälle.
Paljon puhuttiin myös tulevaisuuden työelämän tarpeista Future work skills 2020 raportin pohjalta (http://apolloresearchinstitute.com/sites/default/files/future_work_skills_2020_full_research_report_final_1.pdf ) ja siitä, miten oppimisympäristön, opettajan ja opiskelijan tulisi muuttua tulevaisuutta ajatellen. Ajattelemista, punnitsemista ja lopuksi vielä pähkinä: voiko BYOD (bring your own devices) toimia koskaan opetuksessa? Formaatit, laitteiden käyttö, ohjeet, jne kuka opettaja siihen pystyy ja tarvitseeko edes pystyä? Pitääkö laitevalinta tehdä siis koko oppilaitokselle ja voidaanko opiskelijoita vaatia hankkimaan jotkut tietyt laitteet opetukseen kuten kirjoissa tehdään?
Kommentteja?
Aika paljon korostettiin iPadin käyttöä nimenomaan henkilökohtaisena oppimisen välineenä. Se toisi käyttöön jatkuvuutta ja tuo laitteen silloin lähemmäksi käyttäjää.
Esimerkkikoulun ( Longfield academy, UK, n. tuhat oppilasta, iältään 9-15 v.) oppilaille oli jaettu henkilökohtaiset ipadit ja he itse ylläpitivät vanhempiensa kanssa, eli koulun it-tuki ei puuttunut asiaan ensikoulutuksen jälkeen. Opiskelijat saivat myös maksullisia appseja, joihin he saivat latauskoodin koululta. Muuten oppilaat hoitivat homman ihan itsenäisesti. Koulussa iPadiä käyttivät niin opetttajat kuin opiskelijatkin koko ajan, eli paljon videoitiin, haettiin tietoa, luettiin kirjallisuutta jne suoraan näytöltä. Mutta korostettiin myös, ettei laitteen käyttö ole itsetarkoitus, vaan sitä käytetään kun se sopii opetukseen. Tähän esimerkkiin liittyy mielenkiintoinen raportti iPadin käytöstä opetuksessa, löydät sen tästä: http://www.naace.co.uk/publications/longfieldipadresearch .
IPadille tuli taas paljon uusia apps vinkkejä, suurin osa kyllä maksullisia. Book creator for iPad oli tuttu, mutta en ollut sitä vielä ladannut, iBook Author Macille oli myös tuttu, mutta kun ei ole Macia... Sky view on ohjelma, jolla voi taivasta vasten katsella tähtien sijoittumista ja nimiä, Morfolla puolestaan voi muokata ja luoda kuvista kasvoja, joille saa myös nauhoitettua puhetta, eli tehtyä videon. Molemmat enemmän hauskoja kuin käyttökelpoisia opetukseen. Pages, Garage band, Numbers ja iMovie olivat maksullisia, mutta hyviä kaikki. Lisäksi esim Puppet Pals palvelulla voi luoda animaatiota. Näiden yhdistelmillä sitten pääseekinjo pitkälle.
Paljon puhuttiin myös tulevaisuuden työelämän tarpeista Future work skills 2020 raportin pohjalta (http://apolloresearchinstitute.com/sites/default/files/future_work_skills_2020_full_research_report_final_1.pdf ) ja siitä, miten oppimisympäristön, opettajan ja opiskelijan tulisi muuttua tulevaisuutta ajatellen. Ajattelemista, punnitsemista ja lopuksi vielä pähkinä: voiko BYOD (bring your own devices) toimia koskaan opetuksessa? Formaatit, laitteiden käyttö, ohjeet, jne kuka opettaja siihen pystyy ja tarvitseeko edes pystyä? Pitääkö laitevalinta tehdä siis koko oppilaitokselle ja voidaanko opiskelijoita vaatia hankkimaan jotkut tietyt laitteet opetukseen kuten kirjoissa tehdään?
Kommentteja?
maanantai 12. marraskuuta 2012
Mobiilioppimassa
Viime viikon tiistaina (6.11.) alkoi SAMKin Mobiilioppiminen nimellä kulkeva koulutus henkilökunnalle. Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille kokemus mobiilioppimisesta ja sen mahdollistamisesta omilla opintojaksoilla. Osallistujat saivat käytöönsä iPad-laitteen, jonka avulla sitten tutustutaan mobiiliuteen. Päivään sisältyi myös Jari Multisillan luento mobiilioppimisesta ja verkko-oppimisesta. Paljon uutta ajateltavaa ja pohdittavaa taas jäi mieleen. Esimerkiksi
- onko mobiilioppiminen verkko-opetuksesta erotettava alue vai jo osa sitä?
- miten tekniset laitteet (esim. iPadit) voisivat auttaa opiskelijoita motivoitumaan ja sitoutumaan opiskeluunsa paremmin?
- mobiilius oppimisessa voi olla sosiaalisen median välineiden käyttöä mobiililaitteilla
- Suurimman osan tietokoneen kotikäytöstä voisi korvata tableettitietokone
Jos Jarin ajatukset mobiilioppimisesta kiinnostavat, voi hänen haastattelunsa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa katsoa YouTubesta.
Mobiiliopas on myös hyvä materiaali,jos mobiilioppiminen kiinnostaa.
tiistai 30. lokakuuta 2012
Kirjastoasiaa - pitkästä aikaa
Viime viikko ei ollut syyslomaa minulle - olin Helsingissä kolme päivää: kaksi päivää Kirjastoverkkopäivillä ja yhden STKS:n seminaarissa. Mielenkiintoista asiaa monista tutuista asioista, muta myös monta ihan uutta juttua.
Tiistain kirjastoverkkopäivien ohjelma painottui sähkökirjoihin, varsinkin iltapäivällä. Aamupäivällä kuulimme mm. Tutkimuksen tietoaineistot-hankkeesta, jossa mietitään mm. miten olemassa olevat ja tulevat tutkimuksen aineistot kootaan ja laitetaan saataville ja säilytetään tulevaisuuteen niille, jotka niitä tarvitsevat.
Iltapäivällä kuulimme mm. MLOL-palvelusta, mutta myös paljon kotimaisten e-kirjojen tilanteesta. PDA-malli (Patron Driven Acquisition) oli myös mielenkiintoista kuultavaa, etenkin sen osalta, miten sen avulla on pystytty säästämään hankintamäärärahoissa. Marja Hjeltin e-kirjaesityksen jälkeen kävin Kirjasto 10:ssä hakemassa kirjastokortin ja latasin kokeeksi ebib-palvelun kautta kotimaisia romaaneja lainaksi. Hyvä palvelu, kannattaa kokeilla! Sitä en ymmärrä, miksi tällainen on tehty Ellibsin rinnalle, aivan samanlaista täältä on ladata kirja lainaksi kuin muistakin palveluista! Ja samat ongelmat ensimmäisellä latauskerralla on kuin muidenkin palveluiden kanssa, aikaa ja vaivaa tarvitaan. Mutta sen jälkeen kirjojen lainaaminen onkin helppoa.. Apua ja neuvoja tähän varmasti tarvitaan, jos ei ole tottunut asentelemaan ohjelmia tietokoneelle ja rekisteröitymään ja aktivoimaan palveluja. Illalla kävin tutustumassa Helsingin yliopiston kirjaston uuteen Kaisa-kirjastoon virallisella tutustumiskierroksella. Hieno kirjasto kaikkine kerroksineen, terasseineen ja kahviloineen. Olisinpa opiskelija Helsingin yliopistossa, tarvitsisin kirjaston ja opetuksen lisäksi vain sängyn, jossa kävisin nukkumassa. Hieno paikka, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Jos haluat nähdä sisälle, suosittelen katsomaan tämän videon.
Keskiviikkona STKS:s seminaarissa kuulimme mielenkiintoista asiaa siitä, miten kirjastot tiloina ja ympäristönä, kirjastohenkilöstön osaaminen ja koulutus sekä kirjastojen aineistot ovat muuttuneet ja muuttumassa lähivuosina. Elämme kirjastolaisina suurten muutosten aikaa: kirjasto ei voi olla enää pelkkä kirjalainaamo (sähköisten tai painettujen), vaan meidän on vähitellen muututtava asiakkaiden kanssa. Ensimmäisessä esityksessä Terhi Vilkman kertoi Lasipalatsissa olevasta Kokeilupisteestä, jonka ideana on tuoda kirjastoasiakkaiden kokeiltavaksi arkea helpottavia innovaatioita. Esimerkkinä olivat peli, jolla lapset opettelivat kitaran ja iPadin avulla soittamaan kitaraa tai dosetti, joka huolehti, että lääkkeet saat siitä vain oikeaan aikaan. J. Tuomas Harviainen kertoi puheevuorossaan pelien merkityksestä ja erilaisista pelaamiseen liittyvistä asioista. Ideana jäi mieleen larppauksen liittäminen kirjastonkäytön opetukseen. Sopisi myös tieteelliseen kirjastoon! Ari Haasion puheevuorossa tulivat esille kirjastoalan koulutuksen muutostarpeet. Miten opiskelijat ymmärtävät tulevaisuuden muutoksen ja esimerkiksi Facebookin, tai muiden sosiaalisen median välineiden merkityksen työnsä osana? Asiakkaat muuttuvat, meidän on muututtava mukana. Myös tietokoneen käyttötaitojen ja eri ohjelmistojen käyttötaitojen lisääntynyt osuus työstä on huomattu: kirjastoissa on osattava myös pelata, asentaa, ratkaista ongelmia, päivittää,... Lista on loputon! Veera Ristikartano nosti esiin hyvin muuttuvan ympäristön ja sen tarpeen. Hän kysyikin: " Onko meillä huono tuuri kun olemme sattuneet olemaan juuri nyt työelämässä, kun muutos on suurin?" Hyvä kysymys! Hän nosti esille mm. television muutoksen. Televisio on ollut vähiten muuttuvia välineitä viime aikoina. Nyt kuitenkin televisionkin asemaa uhkaavat erilaiset palvelut kuten uusin tulija Netflix. TV:n katselija ei olekaan enää ohjelmiston suunnittelijoiden armoilla siinä, mitä katsotaan ja milloin vaan esimerkiksi Netflixissä (ja muissa vastaavissa palveluissa) katsoja voi katsoa mitä haluaa ja milloin haluaa. Vähitellenhän tähän suuntaan on menty tv-yhtiöiden omissakin palveluissa. Onkohan tämä se seuraava iso muutos meidän elämässä? Ja mitenhän se vaikuttaa esim. tv-ohjelmien tuottamiseen, näyttelijöiden elämään, ja niin edelleen?
Päivän päätteeksi Pälvi Kaiponen esitteli ylpeänä uutta, uljasta keskustakampuksen kirjastoa Kaisa-talossa. Hieno kirjasto, jossa kävin siis tutustumassa jo tiistaina.Uusia ideoita ja ajattelua taas tuli, ja tietysti lukemista ;). Päivän esitykset löytyvät vähitellen täältä.
Torstaina kuulimme OpenAccess-julkaisemisesta. Uutena asiana ainakin minulle tuli Hirch indeksi. Myös tuo OA-julkaisemisen moninaisuus ja julkaisumaksut sekä vertaisarvioinnin erilaiset tavat olivat mielenkiintoista kuultavaa, kun en ole tuohon julkaisupuoleen viime vuosina enää paljon päässyt tutustumaan. Oulun yliopiston eGradu-projekti oli ihan uusi sovellus sille, miten gradujen tietoja ei tarvitsisi tallentaa eri paikkoihin useaan kertaan ja miten voitaisiin toimia yhtenäisesti laitosten erilaisista käytännöistä riippumatta. Esimerkiksi opiskelijoiden murheen kryynin - pdf-tiedoston tekeminen oli tehty hyvin yksinkertaiseksi yhden www-sivun kautta. Myös se, että työ etenee palvelussa systemaattisesti ja käy myös automaattisesti Urkund-tarkistuksessa oli hyvä juttu. Kaikki tietävät, miten työ etenee, mitä kenenkin tarvitsee tehdä missäkin vaiheessa, oli loogista ja tieto siirtyi järjestelmästä toiseen. Päällekkäinen työ näytti olevan eliminoitu! Hieno systeemi. Mitenkäs saataisiin meillekin? Kannattaa katsoa ppt-esitys, jos aihepiiri kiinnostaa.
Tiistain kirjastoverkkopäivien ohjelma painottui sähkökirjoihin, varsinkin iltapäivällä. Aamupäivällä kuulimme mm. Tutkimuksen tietoaineistot-hankkeesta, jossa mietitään mm. miten olemassa olevat ja tulevat tutkimuksen aineistot kootaan ja laitetaan saataville ja säilytetään tulevaisuuteen niille, jotka niitä tarvitsevat.
Iltapäivällä kuulimme mm. MLOL-palvelusta, mutta myös paljon kotimaisten e-kirjojen tilanteesta. PDA-malli (Patron Driven Acquisition) oli myös mielenkiintoista kuultavaa, etenkin sen osalta, miten sen avulla on pystytty säästämään hankintamäärärahoissa. Marja Hjeltin e-kirjaesityksen jälkeen kävin Kirjasto 10:ssä hakemassa kirjastokortin ja latasin kokeeksi ebib-palvelun kautta kotimaisia romaaneja lainaksi. Hyvä palvelu, kannattaa kokeilla! Sitä en ymmärrä, miksi tällainen on tehty Ellibsin rinnalle, aivan samanlaista täältä on ladata kirja lainaksi kuin muistakin palveluista! Ja samat ongelmat ensimmäisellä latauskerralla on kuin muidenkin palveluiden kanssa, aikaa ja vaivaa tarvitaan. Mutta sen jälkeen kirjojen lainaaminen onkin helppoa.. Apua ja neuvoja tähän varmasti tarvitaan, jos ei ole tottunut asentelemaan ohjelmia tietokoneelle ja rekisteröitymään ja aktivoimaan palveluja. Illalla kävin tutustumassa Helsingin yliopiston kirjaston uuteen Kaisa-kirjastoon virallisella tutustumiskierroksella. Hieno kirjasto kaikkine kerroksineen, terasseineen ja kahviloineen. Olisinpa opiskelija Helsingin yliopistossa, tarvitsisin kirjaston ja opetuksen lisäksi vain sängyn, jossa kävisin nukkumassa. Hieno paikka, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Jos haluat nähdä sisälle, suosittelen katsomaan tämän videon.
Keskiviikkona STKS:s seminaarissa kuulimme mielenkiintoista asiaa siitä, miten kirjastot tiloina ja ympäristönä, kirjastohenkilöstön osaaminen ja koulutus sekä kirjastojen aineistot ovat muuttuneet ja muuttumassa lähivuosina. Elämme kirjastolaisina suurten muutosten aikaa: kirjasto ei voi olla enää pelkkä kirjalainaamo (sähköisten tai painettujen), vaan meidän on vähitellen muututtava asiakkaiden kanssa. Ensimmäisessä esityksessä Terhi Vilkman kertoi Lasipalatsissa olevasta Kokeilupisteestä, jonka ideana on tuoda kirjastoasiakkaiden kokeiltavaksi arkea helpottavia innovaatioita. Esimerkkinä olivat peli, jolla lapset opettelivat kitaran ja iPadin avulla soittamaan kitaraa tai dosetti, joka huolehti, että lääkkeet saat siitä vain oikeaan aikaan. J. Tuomas Harviainen kertoi puheevuorossaan pelien merkityksestä ja erilaisista pelaamiseen liittyvistä asioista. Ideana jäi mieleen larppauksen liittäminen kirjastonkäytön opetukseen. Sopisi myös tieteelliseen kirjastoon! Ari Haasion puheevuorossa tulivat esille kirjastoalan koulutuksen muutostarpeet. Miten opiskelijat ymmärtävät tulevaisuuden muutoksen ja esimerkiksi Facebookin, tai muiden sosiaalisen median välineiden merkityksen työnsä osana? Asiakkaat muuttuvat, meidän on muututtava mukana. Myös tietokoneen käyttötaitojen ja eri ohjelmistojen käyttötaitojen lisääntynyt osuus työstä on huomattu: kirjastoissa on osattava myös pelata, asentaa, ratkaista ongelmia, päivittää,... Lista on loputon! Veera Ristikartano nosti esiin hyvin muuttuvan ympäristön ja sen tarpeen. Hän kysyikin: " Onko meillä huono tuuri kun olemme sattuneet olemaan juuri nyt työelämässä, kun muutos on suurin?" Hyvä kysymys! Hän nosti esille mm. television muutoksen. Televisio on ollut vähiten muuttuvia välineitä viime aikoina. Nyt kuitenkin televisionkin asemaa uhkaavat erilaiset palvelut kuten uusin tulija Netflix. TV:n katselija ei olekaan enää ohjelmiston suunnittelijoiden armoilla siinä, mitä katsotaan ja milloin vaan esimerkiksi Netflixissä (ja muissa vastaavissa palveluissa) katsoja voi katsoa mitä haluaa ja milloin haluaa. Vähitellenhän tähän suuntaan on menty tv-yhtiöiden omissakin palveluissa. Onkohan tämä se seuraava iso muutos meidän elämässä? Ja mitenhän se vaikuttaa esim. tv-ohjelmien tuottamiseen, näyttelijöiden elämään, ja niin edelleen?
Päivän päätteeksi Pälvi Kaiponen esitteli ylpeänä uutta, uljasta keskustakampuksen kirjastoa Kaisa-talossa. Hieno kirjasto, jossa kävin siis tutustumassa jo tiistaina.Uusia ideoita ja ajattelua taas tuli, ja tietysti lukemista ;). Päivän esitykset löytyvät vähitellen täältä.
Torstaina kuulimme OpenAccess-julkaisemisesta. Uutena asiana ainakin minulle tuli Hirch indeksi. Myös tuo OA-julkaisemisen moninaisuus ja julkaisumaksut sekä vertaisarvioinnin erilaiset tavat olivat mielenkiintoista kuultavaa, kun en ole tuohon julkaisupuoleen viime vuosina enää paljon päässyt tutustumaan. Oulun yliopiston eGradu-projekti oli ihan uusi sovellus sille, miten gradujen tietoja ei tarvitsisi tallentaa eri paikkoihin useaan kertaan ja miten voitaisiin toimia yhtenäisesti laitosten erilaisista käytännöistä riippumatta. Esimerkiksi opiskelijoiden murheen kryynin - pdf-tiedoston tekeminen oli tehty hyvin yksinkertaiseksi yhden www-sivun kautta. Myös se, että työ etenee palvelussa systemaattisesti ja käy myös automaattisesti Urkund-tarkistuksessa oli hyvä juttu. Kaikki tietävät, miten työ etenee, mitä kenenkin tarvitsee tehdä missäkin vaiheessa, oli loogista ja tieto siirtyi järjestelmästä toiseen. Päällekkäinen työ näytti olevan eliminoitu! Hieno systeemi. Mitenkäs saataisiin meillekin? Kannattaa katsoa ppt-esitys, jos aihepiiri kiinnostaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

